Henry: Katse tulevaan

Vaikka edeltävä kilpailukausi ei tuonut aivan toivotunlaista tulosta, kausi oli aikojen keskiarvoa katsomalla paras koskaan. Sijoitukseksellisti EM-kulta, paralympia 4. ja paralympia 5. ei ole varsinaisesti huono.

Nyt harjoittelu onkin kääntynyt jo kohti kautta 2022 ja laajemmin katsoen kohti Pariisin paralympialaisia 2024. Edeltävä vuosi oli jo kolmas nousujohteinen vuosi, joten suunta on myös isossa kuvassa oikein hyvä. Treenit ovat joka saralla kulkeneet koko ajan paremmin ja nousu tuntuu olevan tukevalla pohjalla. Olen pystynyt treenaamaan niin terveenä kuin vammaisurheilija yleensä pystyy.

Tokiossa saimme jo pienen annoksen Japania, mutta koronatoimien vuoksi kokemukset jäivät kisakylään ja stadioniin. Asiaan saattaa tulla pieni korjaus jo ensi kesänä, sillä MM-kilpailumme ovat Kobessa, Tokiota hieman etelämpänä Japanissa. MM-kisoihin tähtään ehdottomasti mitalinkiilto silmissä. Edellisestä MM-mitalista on aikaa kulunut jo neljä vuotta, joten olisi korkea aika korjata asia.

Vuonna 2023 vuorossa on jälleen MM-kilpailut, paikka tosin on avoin. Silloin metsästetään taas paikkoja Pariisin paralympialaisiin vuodelle 2024. Melko varma minun valintani Tokioon oli koko ajan, mutta pienen lisäjännityksen toi se, etten vuoden 2019 MM-kisoista paikkaa saanut. Pariisiin ehdottomasti haluan saada paikan jo edeltävistä MM-kisoista, ettei jää mitään epäselvyyksiä.

Pariisiin saakka uranäkymät ovat ainakin selvät. Pariisissa olen kelaajana parhaassa iässä, eli 32-vuotias. Leo-Pekka Tähti oli Tokiossa 38-vuotias, joten sinänsä iän puolesta voisi 2028 Los Angeleskin olla mahdollinen minulle 36-vuotiaana. Urheilussa ei tosin ikinä tiedä, mitä vammoja tulee, joten itsestään selvänä ei voi pitää mitään. Pitää myös miettiä sitä, haluaako tehdä elämässä myös muuta kuin urheilla, mutta ainakin Pariisiin saakka haluan urheilla.

-Henkka

Kuva: Harri Kapustamäki, Kihu