Satu: Kesäkuun lämmöstä heinäkuun helteeseen

Kesäkuun helteet ovat olleet oikeastaan riittävän lämpöisiä meille suomalaisille ja aurinkoakin riittänyt varmasti kaikille. Ei ole tarvinnut merta edemmäksi lähteä lämpöä tavoittelemaan.

Itse jouduin kuitenkin kokemaan vielä korkeampaa lämppäriä, kun kisamatka suuntautui Kroatiaan juhannuksen jälkeen. Parhaimmillaan mittari näytti 36 astetta, mutta loppujen lopuksi ei lämpö tuntunut lainkaan pahalta. Toki oli kuumaa, mutta kuivaa kuumaa. Samanlaisia mittarilukemia tullaan kokemaan Tokion kisoissa, mutta siihen vielä lisätään valtaisa kosteus niin silloin on varmasti kuin huonosti lämmitetty saunatunnelma.

Kauden kisarupeama on jäänyt nihkeäksi koronan vuoksi. Yhtä nihkeäksi on jäänyt tulostenkin tekeminen kohdallani. Ammunta on vaihdellut valtaisasti. Menee pätkän hyvin ja sitten tulee täys´ jarrutus ja ”kuppi nurin”. Välillä tuntuu, että usko menee omaan tekemiseen, eikö enää osaa. Seuraavassa käänteessä taas homma muuttuu positiiviseen ja menoksi. Kuitenkin tällainen tilanne tavallaan ottaa kuuppaan ja laittaa kierroksia. Kun ei ole sitä varmuutta, vaan tulokset vaihtelevat. Samalla mietti, että isot kisat lähestyvät juuri ja pitäisi ruveta osumaan. Itse tein aika rohkean ”peliliikkeen” viikko ennen juhannusta ja vaihdoin aseenperän. Perän vaihdon tarkoituksella on saada asennontekeminen helpommaksi ja asetta on helpompi viedä kiekon perään. Entinen perä oli selkeästi liian pitkä ja aseen ”päälle” pääseminen hankalaa. Itse asento oli sellaista vääntämistä ja joutui tekemään asiat väkisin. Nyt tuntuu siltä osin luontevalta asento, mutta vain osumat ovat hakusessa. Aikaa on kyllä tässä vielä ennen Tokiota, mutta olisi ollut kiva saada joku hyvä kisatuloskin alle ja sillä valaa uskoa siihen omaan tekemiseen. Toivotaan, että huippu ajoittuu juuri ja vain sinne Tokioon.


Tässä olisi Kroatiasta paluun jälkeen pari viikkoa aikaa laittaa kaikki tarvittavat palikat kohdilleen ja odottavin mielin suunnata katse Tokion kisapäiviin 28.-29.07. Lähtö olisi 16.07. iltakoneella ja seuraavana aamuna perillä. Aikaeroa on se 6 tuntia. Hyvissä ajoin olemme paikan päällä, joten aikaeron ei pitäisi millään lailla vaikuttaa suoritukseen. Samalla on kerennyt sopeutumaan kuumaan ja kosteaan. Kaikki tuloksen tekeminen on siis vain itsestä kiinni ja sinne on kaikki paukut valjastettu.

Kisakuulumiset sitten reissun jälkeen ja samalla kaikille oikein antoisaa kesää ja hyviä lomia.

Satu