Kilpailukausi starttasi vauhdikkaasti Sveitsin Nottwilissa. Ennalta hieman jännitin, tulevatko kaikki paikalle myös kauempaa. Jännitys johtui siitä, että yleensä Sveitsissä on ollut kolme kisaa, jotka ovat jakautuneet yli viikon, joskus kahden, ajalle. Nyt oli kaksi kilpailua, joissa oli yhteensä neljä peräkkäistä kilpailupäivää ilman välipäiviä. Jännitys oli kuitenkin turha, sillä kelaajat tulivat niin Australiasta kuin myös Kanadasta ja monesta muusta maasta niiden väliltä. Kiina oli ainoa iso maa, joka jätti kisat välistä. Saimme siis todella hyvät ja kovatasoiset kisat.
Neljään kilpailupäivään mahtui kuusi starttia, joista viiteen voin olla tyytyväinen. Kaseja oli kaksi, joista toisessa olin kolmas ja toisen voitin. Niissä ajat eivät olleet ihmeellisiä, mutta kelauksina ne olivat hyviä. Toinen vammaluokkani paralympiamatka, eli 100 m, sujui myös hienosti. Kolmantena kilpailupäivänä ensimmäinen satasista meni puolen metrin myötätuuleen 0,02 sekunnin päähän ennätyksestäni ja viimeisenä kilpailupäivänä, viimeisenä matkana ja vain tunti 800 m voiton jälkeen kelasin 100 m 0,05 sekunnin päähän ennätyksestäni. Nämä sataset olivat urani toiseksi ja kolmanneksi nopeimmat sallituissa olosuhteissa. Kunto mahdollistaa siis ennätyksen tekemisen! Rion paralympialaisissa kuusi vuotta sitten kelattu ennätys olisi totisesti syytä myös jo rikkoa!
Ajoista ja tuntemuksista päätellen myös välineet toimivat oikein hyvin. Talven aikana tehdyt pienet muutokset kelauskapulaan tuntuvat myös hyviltä ja toimivilta. Nyt kesällä en aio ainakaan kilpailuissa käyttämiini kapuloihin koskea, mutta ehkäpä ensi kesäksi saadaan vielä hieman paremmat aikaiseksi.
Seuraavaksi suuntaan kilpailemaan Pariisiin, jossa kisapäivät ovat to–pe 9.–10.6. Pariisin jälkeen kisataan Suomessa ja toivottavasti myös yleisössä on paljon ihmisiä. Esimerkiksi Paavo Nurmi Games 14.6. on hyvä paikka tulla nauttimaan yleisurheilusta, mukaan lukien kelauksesta.
-Henkka