Tarina 7/40: Kauppiaiden kuumat kampanjat

SEO-kauppiailla oli 1980-luvulla ennennäkemättömiä hintakampanjoita asemillaan. Hankintahintojen ollessa kohtuulliset kauppiaat keräsivät huomiota ja asiakkaita litrahinta-alennuksilla – kovilla sellaisilla.

SEO:n toiminnan alkuvuosina, 1980-luvun alussa, joka toinen tuottomarkka kassaan kilahti polttoaineen myynnistä. Suurin piirtein kerran vuodessa myyntimarginaalia tuli penni tai kaksi lisää. Polttoaineen myynti oli siis erittäin kannattavaa tuohon aikaan.

Esimerkiksi vuonna 1984 SEO:n omistajakauppiailla oli 27 pennin marginaali jokaisesta myydystä bensalitrasta. Vuosikymmenen loppua kohti mennessä puhuttiin jopa 60 pennin marginaaleista! Tämä antoi SEO-kauppiaille mahdollisuuden näyttäviin alennuskampanjoihin.

”Vuosikymmenen loppua kohti mennessä puhuttiin jopa 60 pennin marginaaleista!”

Kun tukkuhinta oli sama kuin muillakin ketjuilla, SEO-kauppiailla jäi paremman marginaalin ansiosta tilaa markkinoitiin. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, automaattitolpassa alennukset nousivat joissain ketjuissa jopa 70 penniin. SEO-kauppiailla oli kuitenkin tapana, että edullinen hinta oli kaikkien asiakkaiden saatavilla, ilman ketjujen korttipeliä.

Toisin kuin itsenäisten kauppiaiden SEO-verkostossa öljy-yhtiöillä oli ikävä tapa tehdä yhteiskampanjoita jälleenmyyjiensä kanssa. Tällöin öljy-yhtiö korvasi kauppiaalle jopa puolet myönnetystä alennuksesta. Näyttävä 40 pennin alennus siis saatiin aikaiseksi käytännössä lupaamalla kauppiaalle hintatukea.

 

SEO pisti kampanjoilla hanttiin isompiaan vastaan

Kauppiaiden omat hintakampanjat muodostuivat SEO:n tavaramerkiksi jo 1980-luvulla. Osuuskunnan virtaviivainen hallinto takasi edullisen kulurakenteen, joten kilpailun marginaali oli lähes kokonaan kauppiaiden käytettävissä.

Tällaiset kampanjat ärsyttivät isoja ketjuja ja kauppiaita, joten oli yksinkertaista leimata SEO hintahäiriköksi. Kuitenkin muut öljyn jakelijat pidättivät itselleen suuremman osuuden tuotoista. SEO osuuskuntana ei jakanut kuitenkaan hintatukea, vaan jokainen SEO-kauppias käytti omia rahojaan ja osaamistaan, joskus myös hintakilpailuun.

”Osuuskunnan virtaviivainen hallinto takasi edullisen kulurakenteen, joten kilpailun marginaali oli lähes kokonaan kauppiaiden käytettävissä.”

SEO pystyi ainoana kauppiasryhmänä pistämään kampoihin isoja öljy-yhtiöitä vastaan. Tämä johtui siitä, että pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa öljy-yhtiöt eivät lähteneet itse herkästi kampanjoimaan hinnoilla.