Aivan kuin huomaamatta on saavuttu syksyn porteille. Pihlajissa marjat punertaa ja ammuntakausi lähentyy loppuaan. Kauden 2019 taival on alkanut aivan joulukuun 2018 lopusta ja tähän hetkeen on harjoitus-/ kisakiekkoja tullut noin 16 000. Kauden päättyessä lukema on suunnilleen 18 500 kiekkoa. Laukaisumäärä on arviota ja se on palttiarallaa 23 000.
Kauden tavoiteena oli tietenkin se olympiapaikan tavoittelu ja mitä… Aivan huikeeta, että saavutin sen omissa kisoissa, Lahden maailmancupissa, elokuun puolenvälin tienoilla. Maapaikkoja oli jaossa kaksi kappaletta. Australialainen voittaja ja minä lunastimme nämä paikat. Kyllä nyt on itsellä sitten niin helpottunut olo. Toki paikkaa ei ole nimetty minulle, koska kyseessä on siis maapaikka tarkoittaa se sitä, että toiset henkilöt sitten päättävät kuka paikan nappaa. Ensisijainen lähtökohta kuitenkin on, että paikan ampunut lähtee kisoihin Tokioon 2020.
Tätä tarinaa kirjoitellessa olen Italiassa Euroopan mestaruuskisoissa ja kisat edessä. Toivottavasti nyt paikan saavuttaneena pystyisi tekemään tasaisen ja kovan tuloksen ilman paineita. Hyvillä ja rennoilla fiiliksillä etiäpäin.
EM-kisan jälkeen olisi vielä jaksettava punnertaa harjoittelua sen verran, että hieman ennen lokakuun puolenvälin maailmancupin finaalia olisi vielä huikeessa vedossa. Finaaliin pääsee viime ja tämän kauden aikana 16 parhainta rankingin mukaan. Kisat järjestetään Arabiemiraateissa Al Ainis-sa, jossa keväällä käytiin myös maailmancupin osakilpailu. Lämpöä on siis vielä luvasssa lokakuun sadekelien oheen.
Finaalin jälkeen on aika ottaa aikalisä ammunnasta reiluksi pariksi kuukaudeksi ja tehdä niitä kotirästejä, mikäli niitä nyt on jäänyt tekemättä reissujen vuoksi. Lähinnä se on perinteistä syyshommaa ja kesän ”pakkaamista” pois ikkunoiden pesua unohtamatta.
Kautta 2020 kohti Tokiota aloittelen perinteisesti ennen vuoden vaihtumista Kanariansaarilta,
josta alkaa ensin kahden viikon leiri ja siitä täydet tohinat päälle. Kun kaudessa on selkeä huilijakso, niin on taas into pinkeänä, kun aloittaa uutta harjoittelukautta. Se meidän vuodenajoissa on etua, että on pakko pitää huilia, kun on lunta, kylmää ja radat kiinni. Kun ei ammuta on aikaa nostaa taas peruskuntoa.
Oikein värikästä ja ihanaa syksyä alkua Italiasta, Garda-järven rannalta!
– Satu