Virus laittoi kansoja aivastamaan ja yskimään, tehden monen terveyden tukalaksi. Samalla myös on kova käsi poistanut monia maanpäällisestä elosta. Haluaako luonto näin kostaa ja ottaa takaisin omaansa? Sellaista, jonka me ihmiset olemme aiemmin luonnolta vallanneet… Kauanko valtaustaistelu vielä jatkaa kulkuaan ei tiedä kukaan…
Urheilurintamalla ovat myös palaneet punaiset valot. Pääsimme kisailemaan maaliskuun alussa maailmancupin kisan Kyproksen Nikosiassa. Kisat olivat osallistujamäärältään niukemmat, koska silloiset koronaepidemiamaat eivät olleet paikalla. Kisassa jäin yhden kiekon päähän finaaliuusinnasta ja sijoitus oli harmittava seitsemäs sija. Tuon jälkeen on sitten kaikki kisat ollut peruttuja ja näillä näkymin kisat ovat tältä vuodelta käyty.
Kauden päätavoite oli heinä-elokuun vaihteessa Tokiossa järjestettävät Olympialaiset, johon minut oli jo valittu. Nyt tuo tavoite on kuitenkin siirretty vuoteen 2021 ja suunnilleen samoille päiville. Tällä hetkellä kisojen on ilmoitettu alkavan 23.7. ja päättyvän 8.8.2021. Ratkaisu on oikea tilanteeseen nähden ja kaikkien terveyttä ajatellen.
Oma harjoittelukin on mahdollista vain Orimattilan radalla. Toisaalta nämä meidän kotimaamme säät eivät näin keväästä ole niin mukaansa tempaavia, että harjoittelu olisi edes laadukasta. On jo kevättä ja sitten useana aamuna onkin valkoinen lumipeite maassa. Ei tiedä että, tuleeko talvi uudestaan ja sitten taas yhdessä hetkessä se on mennyt. Näin ollen, kun ei ole pakko harjoitella, niin mieluusti sen jättää ennemmin väliin.
Ammunnallisesti ei kuitenkaan välivuotta voi pitää, vaan on kaikesta huolimatta jaksettava treenata, vaikka kausi on kisailujen osalta taputeltu. Tämä tietää selkeästi kiekkomäärän laskua suunnitellusta, mutta tilanteen mukaan mennään. Kun ei ole ihan pakko mennä treenaamaan ja on vapaapäivä ansiotyöstä, tulee useasti leivottua jotakin nopeaa kahvin kanssa nautittavaksi. Lisäksi kun kelit ovat vetisen kuraisia, on siivous lähes jokapäiväistä toimintaa, kun 3 koiruutta tuo kaikkea sisään kävyistä lähtien. Toki koirakamut ovat reippaita pyytämään myös lenkkikaveriksi ja täällä maalla asuvana on helppo lähteä metsiin liikkumaan.
Käännetään mahalasku uuteen nousukiitoon ja ollaan entistä vahvempia. Kaikille tsemppiä, ulkoillaan mahdollisuuksien mukaan ja nautitaan aurinkoisista kevät päivistä.
ILOA KAIKILLE!
– satu –