Auringon lämpöä ei vielä koti-Suomessa löydä muuta kuin ehkäpä solariumlampun alta. Siinä, jos solee ottaa on kyllä sitten hieman huonompi suorittaa ammuntaharjoitusta. Siispä jos tuon kaiken haluaa yhdistää on katse siirrettävä johonkin toiseen maahan.Se paikka, missä tuon yhdistin oli kaksiviikkoinen harjoitusreissu Kanarian saarille -Grand Kanarialle. Bahia Feliztä paikkana voi pitää todellakin tuttuna sillä ennen koronan alkua siellä on tullut käytyä jotakuinkin 15 vuotta yhtäjaksoisesti. Koronan takia välivuosi tuli 2020/21 joulu-tammikuulle, mutta nyt päästiin palaamaan tutuille harjoituspaikoille aina samaa tuttua hotellia myöten. ”D-vitamiini” loisti taivaalta lähes jokapäivä ja vielä aivan pilvettömältä sellaiselta. Alun 2-3 päivää olivat poikkeuksellisen lämpöisiä. Mittari kipusi parhaimmillaan jopa 31 asteeseen ja siitä ei ollut valittamista. Lämpimän jälkeen tuli hieman viileämpi hetki. Muutama päivä siinä kärvisteltiin tuulen saattelemana treenipäivät pitkissä lahkeissa ja hihoissa, kunnes taas otti lämpimän suunnan ja loppu reissu ammuskeltiin kirkaassa valoilmiössä.
Ammunta oli todella vaihtelevaa.Oli hyviä pätkiä ja sitten tuntui siltä kuin ei olisi koskaan ampunut. Oli siis todella vaikeaa saada niitä osumia. Lajia kauan tehneenä sitä ei tule vaivuttua synkkyyteen. Tietää entuudestaan, että pohjalta ei ole kuin tie ylöspäin ja aina sieltä on ylös päästy. Toki harjoituspätkä oli taas ensimmäinen alkavalle vuodelle niin senkin vuoksi ammunnalla oli niitä vasta- kuin myötämäkiä. Aina tietysti odotukset on siinä hyvässä tekemisessä, mutta pettymyksiä on osattava ottaa vastaan.
Koronan vaikutus näkyi perus maskinkäyttönä sisätiloissa ja ulkona maski oli käytössä, mikäli välimatkoja ei pystynyt pitämään riittävän väljinä. Hotelli oli myös melkoisen täynnä matkailijoita. Lomailijat olivat lähteneet lämpöön ja rentoutumaan ja tuulettumaan ehkäpä koronan tuomasta ahdistuksesta.
Kanarian reissun jälkeen kerkesi 5 päivää arkea kotona pyörittämään ja antamaan ansiotyöhön oman osuutensa, kunnes oli uusi matka edessä. Sekin tuttuun paikkaan-Espanjaan, Malagaan. Malagassa tuli joulukuun alussa viimeksi pyörähdettyä. Reissu ei oikeastaan ollut harjoitusmatka, vaan GB-kisailu.Kauden aloituskisa, jota piti seurata maailmacupin kisa Marokossa ennen helmikuun puoltaväliä. Marokon kisa joutui kuitenkin peruutuksen alle ja tässä vaiheessa on vaikeaa ennustella myös tulevien maailmancup-kisojen kohtaloa. Korona edelleen myllyttää ja vaikeuttaa kaikkea toimintaa.
Suunnitelmat elävät siis kokoajan sen mukaan, mitä perutaan ja mitä järjestetään. Kun joku perutaan niin sitten on kaivettava se suunnitelma B esille, joka valmistaa seuraavaan kisailuun. Itseasiassa en ole tehty toista suunnitelmaa. Kiertotie luodaan siinä hetkessä, kun tieto peruutuksista tulee vastaan. Tuntuu kuin polku eteenpäin olisi kiveltä toiselle hyppelemistä.
Tästä matka jatkuu -vielä ei tiedä mihin, mutta harjoitella pitää, jotta kansainvälinen kärki ei pääse liian kauaksi. Kesän uskon tuovan kovat kilpailut eteen ja silloin on oltava sihti kohillaan. Mottona voi sanoa -kohti parempaa mennään.
AURINKOA KAIKKIEN PÄIVÄÄN
SATU