”Jo valkean vaipan saanut on maa”, minkä vuoksi on paljon valoisampaa kuin, että ”sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan ohi mennen, eilisen mä elää saan” ja siinä säässä olemme saaneet koko syksyn mennä. Siksipä tuntuu ihan kivalta ”rati riti ralla, tuli talvihalla” ja antaa pakkasen narista kengän alla. Kaikki vaihtuvat niin nopsaan ja ”on taasen se vuoden aika”.
Nopeaan on vuosi mennyt ja nyt tuntuu, että apua ”joulu on taas, joulu on taas” ja ”joulun viettomme alkaa jo marraskuussa” aina vain aiemmin. Mutta tuntuuko joulu joululta, ”jollei jouluna ole lunta”. Tuleeko joulu, kun ”sytytämme kynttilän se liekkiin leimahtaa” vai kun ”läksi innoissaan joulukuusen, kuusen hankintaan” ja lopulta lähellä aattoa ”jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan”. Pienistä asioista voimme rakentaa oman näköisemme joulun. Siksipä ”arkihuolesi kaikki heitä” ja hetki levähdä, kun sitten ”reippahasti käypi askeleet, äidin hommat on niin kiireiset”. ”On äiti laittanut kystäkyllä” ja ”herkkua on siinä monenlaista”, kunnes koittaa se hetki, että ”pöydän päälle veitikaiset rientää”. Joulussa aina ”on villiä melskettä, helinää, helskettä”, ”kun kaikki nyt juhlahan kulkunsa suuntaa.” ”Päättyy joulu vaikkei kenkään sois” ja kohti Uuden vuoden koitoksia ja karkeloita.
”Näin sydämeeni joulun teen ”ja ”toivotus hyvän joulun, joulurauhan näin tuo.”
HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE JA MUKAVAA VUODEN VAIHTUMISTA!
-SATU-