Tuntuu, ettei vuodenvaihteesta ole juuri lainkaan aikaa, mutta kalenterin mukaan on jo maaliskuu. Kilpailut alkavat jo toukokuussa, eli harjoituskaudesta alkaa olla suuri osa jo takana.
Vaikka ajan kuluminen hirvittää, olen kuitenkin innoissani lähestyvistä kisoista Sveitsissä. Olen kisannut viimeksi Tokiossa elokuussa ja sen jälkeen on vain keskitytty harjoittelemaan kohti tulevia kisoja. Tähän kauteen valmistautuminen tuntuu hieman erilaiselta, sillä saimme ilmoituksen MM-kisojen siirrosta pois tältä kesältä. Vuonna 2020 ei ollut arvokilpailuja, mutta silloin olin juuri tullut isäksi ja koronatilanne oli todella huono. Silloin pystyi olemaan vain tyytyväinen mahdollisuudesta olla kotona. Totta kai edelleen nautin kotona olosta, mutta myös arvokisoihin olisi upeaa päästä. Ennen koronaa edellisen kerran parayleisurheilussa oli vuosi ilman arvokilpailuja vuonna 2007. Eli minun aikanani tämä on uutta.
Nyt pitää ajatella, että on hyvin aikaa tehdä töitä kohti Pariisin vuoden 2023 MM-kilpailuita, joissa on jaossa vuoden 2024 Pariisin paralympialaisten kisapaikat. Mielestäni on hienoa, että paralympialaisia edeltävät MM-kilpailut ja paralympialaiset kisataan samoilla paikoilla. Tämä on ainutlaatuinen tapa päästä valmistautumaan paralympialaisiin.
Arvokisojen puutteesta huolimatta meillä on todella perinteiset ja kovatasoiset kansainväliset kilpailut Sveitsissä toukokuussa. Silloin pääsee katsomaan tasoa verrattuna muihin huippuihin. Kansainvälisesti on mahdollista päästä kilpailemaan myös Britanniassa useampaakin kertaan. Britannian kisoihin osallistumisesta emme ole tehneet vielä päätöstä. Lisäksi Suomessa on luvassa suuri määrä televisioitavia kilpailuja, joissa pääsen myös kisaamaan. Niissä ei ole saman vammaluokan kelaajia mukana, mutta startteja saan.
Tämä vuosi on todella hyvää aikaa myös kehittää välineitä. Uusi kelaustuoli on tilauksessa ja tulen myös siitä täällä kertomaan, kunhan saan tuolin itselleni. Myös kapuloita on hyvä kehittää ja samalla myös testausta voi kehittää.
Arvokilpailujen puuttumisesta huolimatta odotan innolla tulevaa kautta ja aion käyttää sen hyväksi, jotta olen tärkeimmissä kilpailuissa kunnossa!
Lunta on riittänyt tänä talvena enemmän kuin riittävästi. Autossa istuessa lumi on tiettyyn pisteeseen asti mukavaa, mutta silloinkin liika on liikaa. Liiaksi voi sanoa esimerkiksi sitä, jos jää omalle kotipihalle jumiin autolla. Onneksi siitäkin päästiin matkaa jatkamaan. Jos autollakin on ajoittain vaikea liikkua lumessa, voi vain kuvitella, millaista se on pyörätuolilla. Itselläni on kuvittelun lisäksi myös ihan omakohtaista kokemusta, eikä se ole kovin mukavaa. Onneksi monessa kaupassa on parkkihallit.
Lapsi on ollut tosin innoissaan lumesta ja olemmekin yhdessä viettäneet pihalla aikaa. Pariin kertaan olemme myös päässeet Lohjanjärven jäälle ulkoilemaan, kun reitti on ollut kunnolla aurattu. Siellä kävimme ottamassa myös kuvat SEO:n kanssa tehtyyn urheilukellon arvontaan. Postitin kellon voittajalle ja nyt vielä haluan onnitella häntä, onnea!
-Henkka