Keväällä sai tosissaan pelätä, päästäänkö kesällä 2020 kisaamaan lainkaan. Ne pelot osoittautuivat onneksi turhiksi, ja kisoja tuli lopulta yksitoista. Kausi alkoi kuukautta tavallista myöhemmin, mutta kisojen määrä oli aika normaali. Toisin sanoen kisakausi oli todella tiivis, jopa liiankin. Kevään epävarmuuden jälkeen saattoi tulla jo vähän ahneus kisata paljon.
Viime kaudella tulokseni heittelivät todella paljon, mutta monet olivat heikkoja. Koko vuonna pääsin kahdesti sallituissa olosuhteissa sadalla metrillä alle 16 sekunnin. Viime kauden paras oli kuitenkin paras aika moneen vuoteen, 15,77. Tänä vuonna alitin 16 sekuntia kuudesti, minkä lisäksi yksi aika oli tasan 16 ja yksi 16,03. Viiden parhaan tuloksen keskiarvo oli lähes kolme kymmenystä viime vuotta parempi. Tästä huolimatta kauden parhaaksi tänä vuonna jäi kahdesti kelaamani 15,83. Tuota tulosta voi suhteuttaa siihen, että viime vuoden MM-kisoissa pronssia sai ajalla 15,93. Itse epäonnistuin silloin, ja aika painui pitkälle yli kuudentoista sekunnin.
Olen totta kai pettynyt siihen, etten päässyt aivan samaan kuin viime kaudella parhaimmillani. Koko ajan oli tunne, että kova aika on tulossa ja tiesin kunnon olevan hyvä. Jatkuvasti tuntui kuitenkin olevan pientä epäonnea/epäonnistumista. Jokaisesta kisasta jäi asioita hampaankoloon, mutta siitä huolimatta kelasin kuudesti alle 16 sekunnin. Saimme välineet toimimaan luotettavimmin ja paremmin kuin viime kaudella. Lisäksi suoritusvarmuus oli parasta kelauskapuloilla koskaan.
Kesä myös opetti paljon asioita ja palan jo halusta päästä tekemään töitä ensi vuotta varten. Tämän vuoden aikana saavutettu suoritusvarmuus luo vahvan pohjan, jonka päälle voi rakentaa ensi vuotta. Meillä on monta pientä välineisiin, tekniikkaan ja asentoon liittyvää asiaa, joita hiomalla pääsemme varmasti parantamaan tulosta.
Tokion paralympialaiset siirrettiin tältä kesältä ensi kesäksi. On täysi mysteeri, pystytäänkö kisoja järjestämään edes silloin. Tulevaan treenikauteen lähdetään ehdottomasti sillä asenteella, että ensi kesänä päästään Tokiossa kelaamaan paralympiamitaleista. Innostus, taidot, tiedot ja motivaatio ovat nyt kohdallaan. Tästä on hyvä lähteä kohti ensi kesää ja tulevia kisoja.
– Henkka