Tarina 14/40: Kylmäasemat tulivat jäädäkseen

Tarina14.1
Miehittämättömät automaattiasemat eli kylmäasemat ovat melko uusi asia suomalaisessa huoltoasemaverkostossa. Mutta 1990-luvun alkupuolella ilman henkilökuntaa toimivien jakelupisteiden määrä kasvoi sadan kappaleen vuosivauhtia. Sille oli syynsä.


Ajetaan auto pistoolin luo, syötetään kortti tai seteli, tankataan ja jatketaan matkaa. Siinä se. Automaattihuoltoasema, eli niin sanottu kylmäasema on tuttu näky nykypäivänä tienvarsilla. Palveluhenkilökuntaa niillä ei ole, mutta tankin saa täyteen siinä missä muuallakin.

Kylmäasemat täydentävät suomalaisen polttoainejakeluverkoston yhdessä miehitettyjen asemien kanssa. Itsepalveluasemia tuli Suomeen roppakaupalla 1990-luvun alussa ja kilpailu oli kovaa. Parhaimmillaan automaattiasemia tuli jopa sata kappaletta vuodessa, ja yhtäkkiä niitä oli jo liikaa suhteessa markkinoiden kokoon. Automaatteja oli muutamassa vuodessa rakennettu enemmän kuin tarvetta olisi ollut.

Tarina14.2


”Parhaimmillaan automaattiasemia tuli jopa sata kappaletta vuodessa.”

Yksi merkittävä kylmäasemien määrää kasvattanut asia oli Nesteen hallintaan siirtyneet Finnoil-, Union- ja Kesoil-ketjut. Tämän jälkeen parhaimmillaan tai pahimmillaan lähekkäin saattoi olla siis kolmekin Neste-ryhmän asemaa, joten osasta tehtiin kylmäasemia.

Myös öljy-yhtiöissä jo ennen markkinoiden vapautusta pelätty tulokas JET rakensi runsaasti kylmäasemia vuodesta 1993 alkaen. JET tosin tuli Suomeen tilanteessa, jolloin sen tulevat kilpailijat olivat perustaneet jo satoja kylmiä pisteitä . Markkinoille tuloa haittasi se, ettei ollut valmiiksi tontteja, joille kylmäaseman olisi voinut perustaa. Markkinoille tuloa hidasti myös lukuisat valitukset. Vakiintuneet toimijat sen sijaan pystyivät nopeasti ja edullisesti muuttamaan miehitetyn huoltoaseman niin halutessaan automaattiasemaksi.

”Markkinoille tuloa haittasi myös se, ettei  ollut valmiiksi tontteja, joille kylmäaseman olisi voinut perustaa.”

SEO:n megadiilerit

Myös SEO-kauppiaat lähtivät mukaan kylmäasemabisnekseen. Vuosien 1991–1995 kuluessa SEO-verkosto kasvoi lähes 50 automaattiasemalla. Osuuskunnassa oli useita kasvuhakuisia kauppiaita, jotka laajensivat liiketoimintaansa automaattiasemien avulla. Se osoittautui kannattavaksi tavaksi kasvattaa verkostoa ja levittäytyä laajemmalle alueelle. Heistä käytettiin muissa öljy-yhtiöissä toisinaan nimitystä "liituraitadiilerit", mutta ehkä kyse oli kateudesta.

SEO:lla on kilpailijoidensa tavoin edelleenkin kymmenittäin automaattiasemia verkostossaan. Niille on paikkansa. Yhdessä palvelevien asemien kanssa SEO-verkosto kattaa koko Suomen, Nauvosta Nuorgamiin.

Tarina 13/40: Liput liehuu ja vaihtuu

Tarina13.1
Muutaman vuoden ajan 1990-luvulla suomalaisessa polttoainebisneksessä elettiin lipunvaihtoaikoja. SEO:ltakin houkuteltiin eri ketjuihin kymmeniä kauppiaita ja asemia. Tarkoitus oli lamauttaa SEO-toiminta, kun sen markkinaosuus oli noussut jo lähelle kymmentä prosenttia.



Suomessa on satoja huoltoasemakauppiaita, jotka sitten edustavat eri ketjuja, toimivat ketjun nimen ja värien alla ja harjoittavat liiketoimintaa yrittäjinä. SEO on aina tarjonnut osuuskuntamuotoisessa yritysmuodossaan kauppiailleen hyvin suuren itsemääräämisoikeuden. Johan se on kirjoitettu SEO:n arvoihinkin, eli toimintaa johtaa muun muassa kauppiasvetoisuus ja paikallisuus.

Viime vuonna SEO:n lipun alle vaihtoi taas toistakymmentä kauppiasta. Edellä mainitut arvot kiinnostavat monia kauppiaita, sillä omasta toiminnastaan päättäminen on huoltoasemayrittäjälle usein tärkeä asia. 

Tarina13.2

”Johan se on kirjoitettu SEO:n arvoihinkin, eli toimintaa johtaa muun muassa kauppiasvetoisuus ja paikallisuus.”

SEO on saanut houkuteltua lisää kauppiaita sinivalkoisiin väreihin. Joskus tilanne on ollut myös toisin päin. 1990-luvun loppupuolella markkinoille tuli uusia ketjuja, jotka näkivät SEO:n työntekijät kiinnostaviksi, koulutetuiksi ammattilaisiksi.

SEO:lta värvättiin avainhenkilöitä uusien ketjujen johtotehtäviin. Samalla SEO:lle tärkeitä asemia vaihtoi toisen lipun alle. Lipunvaihtajia on ollut aina, mutta tällä kertaa toiminnalla oli suurempikin kuva. Koko SEO:n toiminta haluttiin ajaa alas, kun se oli nostanut markkina-asemaansa kilpailijoiden mielestä liian suureksi.

SEO ei lannistunut

SEO:n kannalta uusien ketjujen kutsuhuudot osoittivat tietenkin sen, että SEO.n työntekijöitä arvostettiin markkinoilla. Jotain on siis osattu tehdä oikein. Niin hyvin houkuttelupuheet tehosivat, että SEO:lta lähti muutaman vuoden aikana kymmeniä asemia, ja osuuskunnan avainhenkilöt olivat käytännössä lähteneet muualle. Vuonna 1999 SEO:lla ei ollut jäljellä enää yhtään aluejohtajaa.

”Uusien ketjujen kutsuhuudot osoittivat tietenkin sen, että SEO.n työntekijöitä arvostettiin markkinoilla.”

Aggressiivista SEO:n kauppiaiden kosiskelua kesti 2000-luvun alkuvuosiin asti. Siitäkin selvittiin. Tänä päivänä yhä useampi kauppias vaihtaa SEO:n lipun alle. Se kertoo toiminnan kilpailukykyisyydestä ja mielekkäästä arvomaailmasta.

Tarina 12/40: Hyvästit lyijylle

Tarina12.1
Vuoden 1994 alusta alkaen lyijyllisen bensiinin käyttö kiellettiin Suomessa kokonaan. Tämä vuoksi bensiineille tarvittiin uudenlainen lisäaineistus. SEO osti edelleen bensiininsä Nesteeltä, mutta joutui jatkossa lisäaineistamaan sen itse.


Muistatko vielä aikaa, kun Suomessakin ajeltiin lyijyllisellä bensiinillä? Lyijyn yksi tarkoitus oli voidella moottorin venttiilinvarsia. Toisaalta lyijyllä oli nostettu 1920-luvulta alkaen bensiinin puristuskestävyyttä, joka ilmaistiin oktaaniluvulla. Puristussuhteen nosto teki mahdolliseksi lisätä moottorin tehoa.

Katalysaattorien tulo autoihin mullisti bensiinimarkkinat 1980-luvulta alkaen. Uusi lyijytön polttoainelaatu 95E oli tarkoitettu katalysaattoreilla varustettuihin autoihin. Korkeampioktaaninen polttoaine sisälsi lyijyä korvaavan voitelevan lisäaineen. Lyijyllinen bensiini olisi pilannut katalysaattorin. Vuoden 1994 alusta lyijyllinen bensiini kiellettiin Suomessa kokonaan, joten venttiilien lyijyä korvaava voiteleva lisäaine oli saatava muualta. Kuten aiemmissa tarinoissamme olemme kertoneet, SEO:lla oli itsenäinen osto-oikeus Nesteen polttoaineisiin.

Tarina12.2

” Vuoden 1994 alusta lyijyllinen bensiini kiellettiin Suomessa kokonaan, joten venttiilien lyijyä korvaava voiteleva lisäaine oli saatava muualta.”

Neste-ryhmä oli kehittänyt ja tuonut markkinoille oman CityFutura-nimisen lisäaineen, jolla pyrittiin profiloitumaan ympäristöväittämien avulla muita paremmaksi. Muut yhtiöt seurasivat perässä. Teboil toi yllättäen amerikkalaisen Lubrizolin valmistaman Terra-lisäaineen, Shell Formula-bensiinin ja Esso oman tuotteensa. SEO osti vuoden 1994 alusta lähtien Nesteeltä perusbensiiniä, johon piti hankkia oma lisäainepaketti. Lisäaineen tärkeimmät tehtävät oli pitää venttiilit puhtaana ja korvata lyijy korkeaoktaanisen laadun voitelevuudessa.

Uudet lisäaineet ja kumppanit

Nesteeltä tuli selkeä viesti, että kaikkien yhtiöiden on itse hoidettava bensiinin lisäineistus. SEO:kin piti siis saada oikea bensiinin ja lisäaineen yhdistelmä markkinoille välittömästi, joten jotain oli tehtävä.

Aivan aluksi SEO-kauppiaat hoitivat lisäaineistuksen kirjaimellisesti ämpäripelillä, kun omia lastausjärjestelmiä ei ollut siihen mennessä tarvittu. Kun kauppiaat saivat bensiinin säiliöautotoimituksella entiseen tapaan, lisäainetta annosteltiin aluksi suoraan huoltoaseman säiliöön sekoittumaan, jotta bensiini oli markkinakelpoista. Hyvin pian SEO hankki kumppaneikseen yhtiöitä, jotka toimittivat bensiinin lisäainepaketin tynnyreissä huoltoasemille. Mukana olivat muidenkin käyttämät lisäainetoimittajat, kuten BASF, Mobil ja Adibis.

”Lisäainetta annosteltiin aluksi suoraan huoltoaseman säiliöön sekoittumaan.”

Vaikka lisäaineistus oli melkoinen puuhamaa, siitä oli myös hyötyä. Nyt SEO toimi enemmän muiden yhtiöiden tavoin ja vastasi lisäaineiden osalta tuotteidensa laadusta. Nopeasti perustettiin myös lisäaineiden annostelua varten tarpeelliset ja tarkoin mittalaittein varustetut täyttöpisteet satamaterminaalien läheisyyteen. Lyijyttömän bensiinin aikakausi alkoi ja samalla käynnistyi uusi lisäaineiden höystämä laatukilpailu.
Suomalaisen Energiaosuuskunnan verkkopalvelussa käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön.